Sinebrychoff saavutti energiansäästötavoitteensa etuajassa
15.04.2019 | Teksti: Timo Mikkola
Sinebrychoff on julkaissut vuoden 2018 kestävän kehityksen raporttinsa. Yhtiö on raportoinut kestävän kehityksen työstään vuodesta 2009 lähtien. Vuosien 2017 ja 2018 raportointi on noudattanut Carlsberg-konsernin kesäkuussa 2017 lanseeratun kestävän kehityksen ohjelman Yhdessä kohti NOLLAA rakennetta.
Carlsberg-konsernin kestävän kehityksen ohjelmassa Yhdessä kohti NOLLAA on neljä painopistettä: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen oluen arvoketjussa ja nollapäästöinen panimotoiminta, veden kulutuksen merkittävä vähentäminen, vastuullisen alkoholinkäytön edistäminen sekä työtapaturmien ehkäiseminen ja torjuminen. Globaaleista tavoitteista on johdettu panimokohtaiset tavoitteet kullekin painopisteelle.
Sinebrychoff on tehnyt työtä kestävämmän panimotoiminnan eteen jo pitkään. Konsernitason ohjaus on entisestään systematisoinut työtä, ja antaa mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen jakamiseen konsernissa.
”Saavutimme vuoden 2018 aikana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteemme jaksolle 2017–2025 reilusti etuajassa. Tavoittelemme nimittäin 8648 MWh:n eli 10,5 prosentin vähennystä energiankulutukseemme vuoteen 2025 mennessä. Vertailuvuosi on 2015. Vuonna 2017 laskennallinen energiansäästömme oli 5044 MWh ja 3 700 MWh vuonna 2018 eli yhteensä 8 744 MWh, mikä ylittää asetetun tavoitteen”, kertoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström.
Sinebrychoffin tavoitteena on tulla panimotoiminnan hiilidioksidipäästöjen osalta nollapäästöiseksi viimeistään vuonna 2030. Tällä hetkellä yhtiö hankkii käyttämänsä lämmön Keravan Energialta, joka käyttää raaka-aineina muun muassa turvetta ja maakaasua. Panimon hiilivapaus voitaisiin saavuttaa, jos turpeen ja maakaasun käytöstä luovuttaisiin. Toinen vaihtoehto on oma biolaitos, johon Sinebrychoffilla on jo ympäristölupa.
Panimon osuus oluen arvoketjun hiilidioksidipäästöistä vain seitsemän prosenttia
Carlsbergin teettämän laskelman mukaan pääosa oluen arvoketjun hiilijalanjäljestä muodostuu muualla kuin panimotoiminnassa.
”Sinebrychoffin kohdalla juomien valmistuksen osuus on seitsemän prosenttia. Pakkaukset sekä ohran ja sokerin tuotanto ovat isossa roolissa hiilijalanjäljen muodostumisessa eikä päästöjen vähentäminen onnistu ilman yhteistyötä tavaran- ja raaka-ainetoimittajien kanssa”, toteaa Marja-Liisa Weckström.
Työtä toimitusketjun toimijoiden kesken onkin jo tehty. Sinebrychoff jatkoi viime vuonna Coca-Cola-juomien pakkaamista pulloihin, joiden kaulaosaa lyhennettiin vuoden 2017 lokakuussa neljällä millillä. Samalla korkit kevenivät hieman. Näillä toimenpiteillä vähennettiin markkinoille tuodun muovin määrää noin 490 000 kiloa.
Muovisten juomapullojen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää myös materiaalivalinnoilla. Tästä syystä Coca-Cola-pulloissa käytetään kierrätettyä muovia ja biopohjaista muovia. Kierrätetyillä PET-pulloilla on pienempi hiilijalanjälki kuin vastaavan kokoisilla lasi- tai alumiinipakkauksilla. Muovin kierrätysteknologia on kehittynyt pitkälle, ja PET-pullot ovat Suomen kierrätetyin muovipakkaus: 90 % pulloista käytetään materiaalina uudelleen.
”Työmme pakkaamisen optimoimiseksi jatkuu. Vuoden 2019 aikana aiomme vähentää pakkausmateriaaleja noin sadalla tonnilla; tästä muovin osuus on 28 000 tonnia. Lisäksi pilotoimme kierrätettyä muovia ja sokeripohjaista muovia sisältävää Rethink-materiaalia kutistemuovikääreissä”, kertoo Marja-Liisa Weckström.
Lue lisää: Sinebrychoffin vuoden 2018 kestävän kehityksen raportti