Tiesitkö tämän juomien maahantuonnista ja verotuksesta? Hyödynnä napakka infopaketti!

06.06.2017 | Teksti:

Alkoholilain uudistus jämähti jälleen. Lakia koskevan kädenväännön myötä – ja muutenkin – alamme on jatkuvasti tapetilla. Puhutaan mm. haitoista, verotuksesta, työllisyydestä ja matkustajatuonnista. Kolumnistien ja median kynät ovat olleet terävinä puolin ja toisin rintamaa, ja usein faktat sekoittuvat fiktioon. Tähän juttuun on kerätty tämän hetken tuorein tieto, tilastot ja knopit käyttöönne.

Suomessa on EU:n korkein oluen valmistevero (1,51 € / litra 4,7 % olutta). Samalla vero-ohjaus mietoihin juomiin on EU:n neljänneksi pienin (olutveron ja viinaveron suhde on esimerkiksi Saksassa 6,6 kun se on Suomessa 1,4).

Kaksi viimeisintä alkoholiveron korotusta eivät ole kerryttäneet valtiolle lisää verotuloja. Veronkorotukset kohdennettiin mietoihin, viimeistä edellinen erityisesti panimojuomiin. Viron tuliaisista jää Suomelta saamatta yli 300 miljoonaa euroa pelkästään alkoholiverotuottoa. Tähän päälle vielä arvonlisävero.

Vuonna 2016 Suomeen tuotiin Virosta ja muualta lähes 60 miljoonaa litraa alkoholipitoisia panimojuomia, melkein 10 miljoonaa litraa enemmän kuin 2015. Kehitys on ollut kasvusuuntainen noin 10 vuotta. (THL:n tilastot, mukana ei ns. harmaata tuontia.)

Suomessa juotavan vahvan oluen eli ns. A-oluen hankinta/nautintakanavana matkustajatuonti on selkeästi suurin, jopa 61 % vahvasta oluesta tuodaan ulkomailta. Alkon osuus oluesta on 17 % ja ravintoloiden 21 %.

Alkoholin tilastoitu kulutus Suomessa on selvästi alle Euroopan keskitason, vaikka julkisuudessa näkee yhä väitteitä alkoholia runsaasti käyttävästä kansasta. Suomalainen käyttää alkoholia 8,8 litraa (puhtaana alkoholina) vuodessa. Esimerkiksi Itävallassa luku on 12,3 litraa.

Suomessa vain 15 % oluesta (kaikki olutvahvuudet) nautitaan ravintolassa. Suomi on pudonnut oluen ravintolakäytössä jo EU:n neljänneksi alimmaksi. Länsi-Euroopan maista Suomi pitää häntäpaikkaa. Virossa juodaan ravintoloissa vielä vähemmän, 8 %. Ahkerimmin olut maistuu ravintoloissa Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, yli 60 %.

Suomessa on vahva ja elävä olutkulttuuri. Suomalaiset nauttivat monipuolisesti erilaisia oluita Hangosta Utsjoelle. Erikoisoluita maistellaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

ALKOHOLILAKIUUDISTUKSEN EDUT

Jos alkoholilaki saataisiin voimaan sellaisena, kuin Sipilän hallitus sen 05/2016 linjasi, niin Taloustutkimuksen arvion mukaan:

  • Panimojuomien rajakauppa laskisi puoleen nykyisestä ja myös muiden alkoholijuomien rajakauppa laskisi neljänneksen.
  • Suomi saisi verotuloja lisää 35 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Suomalaisten alkoholinkäyttö miedontuisi entisestään.
  • Kuluttajien valikoima kaupassa kasvaisi, kun 5,5 % yläraja mahdollistaisi laajemman olutvalikoiman ja valmistustavalla ei olisi enää väliä.

Tätä kirjoittaessa on epäselvää, koska ja miten alkoholilakiuudistus etenee. Toivomme, että asiassa päästäisiin etenemään sovitusti ilman kompromisseja.

Tästä linkistä ladattavissa: Faktoja olutverotuksesta 2017 Panimoliitto (Panimoliiton esitys PDF-muodossa), jota voitte käyttää hyväksenne jos ja kun viestitte alkoholilain uudistuksesta ja/tai alkoholiasioista omille sidosryhmillenne.

Myös Panimoliiton infografiikat ovat käytössänne osoitteessa:
http://www.panimoliitto.fi/tilastot/infograafit/