Alkoholin maahantuonnista kohistaan syystä.
02.06.2014 | Teksti: Marja-Liisa Weckström
Vähittäiskauppaa ajatellen viinarallilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia, eniten anniskelupaikoille, mutta myös kioskeille ja huoltoasemille, sillä Virosta haetut litrat ovat pois kotimaan myynnistä. Lompakon kannalta käynnit Virossa ovat taloudellisesti fiksuja.
Ostovoima ratkaisee miten ja missä kuluttaja liikkuu. Pitkään jatkunut alavire suomalaisessa taloudessa on lisännyt työttömyyttä, joka on vähentänyt ostovoimaa. Se on muutenkin alhainen verrattaessa OECD-maiden keskiarvoon. Ostovoimaa heikentävät osaltaan kulutusverot, kuten alkoholi- ja virvoitusjuomaverot.
Käynnit Virossa tulevat sitä ymmärrettävimmiksi, mitä suurempi veroero Suomen ja Viron välillä vallitsee. Nyt meillä on esimerkiksi oluessa viisinkertainen alkoholivero. Ikävänä seurauksena ovat tyhjät ravintolat, pubit, yökerhot. Peruskuluttajaa on turha syyllistää, sillä euro on hyvä neuvoja.
Suomen hallitus kokoontuu maaliskuussa kehysriiheen. Ohjelmassa on säästää 3 miljardia euroa. Tuttu kaava on lisätä kulutusveroja. Se on väärä tie, sillä nyt tulisi tukea kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Työllisyyden kannalta olisi hyvä tukea anniskelupaikkojen houkuttelevuutta, sillä sieltä on kadonnut työpaikkoja viimeisten vuosien aikana. Se on vaikuttanut nuorten aikuisten työllistymiseen. Ja sillä on pitkällä aikavälillä huonot seuraukset.
On sanottava ’seis’ uusille valmisteverojen korotuksille ja vaadittava kotimaisen kysynnän parantamista valmisteverojen laskuilla.
Olisi myös vakavasti harkittava alkoholin alv:n laskemista anniskelupaikoissa samalla tasolle ruoan kanssa 24 prosentista 14:ään. Näin saadaan ravintolasalit täyteen asiakkaita nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta ja piipahtamaan kulmapubiin hyvän kotimaisen oluen äärelle. Kaikki voittavat maanviljelijästä verottajaan
Marja-Liisa Weckström
päätoimittaja