Esitys uudeksi alkoholilaiksi ei täyttänyt ravintola-alan odotuksia

13.12.2016 | Teksti:

“Odotimme uudelta alkoholilainsäädännöltä paljon, mutta olemme monessa suhteessa tähän esitykseen hyvin pettyneitä”, sanoo MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. “Toisesta suunnasta tässä on poistettu byrokratiaa, toiselta luotu uusia byrokraattisia asioita nimenomaan ravintola-alalle.”

Ravintola-alan näkymät ovat tälle ja ensi vuodelle optimistiset. “Ennustetaan, että ravintola-alan liikevaihto kasvaa viidestä kuuteen prosenttia tänä vuonna”, sanoo MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. Taustalla on kuitenkin kova huoli alan toimintaedellytyksistä ja kasvavista kustannuksista. Pieni kasvu on tullut käytännössä kokonaan ruuan myynnistä. Alkoholin myyntiluvut eivät ole kasvaneet enää vuosiin ravintoloissa. Parikymmentä vuotta sitten ravintoloiden anniskelu oli 21% alkoholin kokonaiskulutuksesta Suomessa, kun tänä päivänä se on enää 10%:n luokkaa.

Lappi uskoo, että alan tulevaisuuden näkymät pidemmällä aikavälillä ovat kuitenkin erinomaiset. Hän nostaa esiin nuorten sukupolvien myötä yhä kasvavan kysynnän palveluille, sekä Suomen kasvavan maineen hyvänä matkailumaana. “Siinä ollaan toki vielä tiemme alussa, mutta kyllä meillä on kovat odotukset matkailun kehityksestä Suomessa. Suomi on aivan uskomattoman hieno matkailumaa!”, Lappi innostuu.

“Esimerkiksi Helsinki on nostanut matkailun tärkeimpien kehitettävien toimialojen joukkoon. Tahtotila on hyvä. Siellä on hyvä strategia, joka vain odottaa toimeenpanemista. Joitakin myönteisiä merkkejä on jo ilmassa.”

Konsultaatiota vai virheiden etsimistä?

Toivoa siis on, mutta monen asian pitäisi vielä muuttua, jotta ravintola-alan piilevä potentiaali saataisiin toden teolla esiin.. Mielenkiintoisena asiana hän nostaa toiveen viranomaiskulttuurin muuttumisesta yritystoimintaa suosivaksi. “Toivoisin, että viranomaiset tulisivat enemmän ikään kuin “konsulteiksi, eli keskustellen yrittäjän kanssa ohjaamaan ravintolan toimintaa. Tällä hetkellä tällä toimialalla viranomaiskulttuuri on virheiden etsimistä.”

Ravintoloiden anniskelun arvonlisäveron laskemisesta 14%:iin on puhuttu jo pidemmän aikaa. Lappi on myös huolissaan ravintola-alan kustannusrakenteen muutoksista: raaka-aineiden hinnat, palkat ja verot ovat nouseet samalla kun kysyntä on kehittynyt heikosti tällä vuosikymmenellä. “Käyttökate on laskenut vuosikymmenen alun 13 prosentista 5 prosentin tuntumaan. Samanaikaisesti palvelujen hinnat ovat nousseet, mutta yrittäjälle on jäänyt yhä vähemmän”, hän sanoo.

“Uusi alkoholilakiesitys tulee meidän näkemyksemme mukaan edelleen heikentämään ravintola-alan asemaa, erityisesti oluen myynnissä. Kaupan myynti kasvaa edullisen hinnoittelun myötä. Ravintola-ala ei pysty vastamaan tähän raskaamman kustannusrakenteensa vuoksi Tasapainon löytämiseksi ravintola-anniskelun arvonlisäveron tulee alentaa 14 prosenttiin.”

Alkoholilain esityksessä suuria kysymyksiä

“Odotimme uudelta alkoholilainsäädännöltä paljon, mutta olemme monessa suhteessa tähän esitykseen hyvin pettyneitä”, Lappi sanoo ja viittaa marraskuussa vihdoin tulleeseen STM:n esitykseen uudeksi alkoholilaiksi. “Toisesta suunnasta tässä on poistettu byrokratiaa, toiselta luotu byrokraattisia uusia asioita nimenomaan ravintola-alalle. Tämä ihmetyttää senkin vuoksi, että hallituksella ja jopa terveysjärjestöillä on näkemys siitä, että kulutusta tulisi ohjata ravintoloihin myös lainsäädäntötoimin.”

Erityisesti häntä hämmästyttää neljä kohtaa alkoholilain esityksessä. Ensimmäinen niistä on asukas- ja lähidemokratia. Kun ravintola avaa teraasin, anniskeluviranomaisen on kuultava kyseisen talon asukkaiden lisäksi myös naapuritalojen ja vastapäisen talon asukkaiden mielipidettä. “Meillä on Suomessa vahva ei:n sanomisen kulttuuri. Tässä äänekäs vähemmistö pääsee antamaan lausuntoja. Yritystoiminnan kannalta se on huolestuttavaa, koska parhaassakin tapauksessa terassin avaaminen pitkittyy”, Lappi sanoo.

Esitystä siitä, että jokaista alkavaa kahta sataa asiakaspaikkaa kohden tarvitsee ravintolassa jatkossa olla kaksi järjestyksenvalvojaa, joilla ei voi olla muita tehtäviä samanaikaisesti. “Tämä on taloudellisesti mahdotonta etenkin pienille ravintoloille, jolloin niiden anniskeluajat tosiasiassa lyhenevät nykyisestä”, Lappi kertoo. Lisäksi se vesittää hänen mukaansa tehokkaasti sinänsä hyvän uudistuksen ravintoloiden anniskeluaikojen vapauttamisesta.

Kolmas ongelmakohta liittyy myös juuri aukioloaikojen vapauttamiseen. “Uudessa laissa kunnalle tulee täysin vapaa harkintavalta kieltää ravintoloiden anniskelu kello 1.30 jälkeen. Tämähän on ihan käsittämätön juttu!”, Lappi puuskahtaa. “Tämä tarkoittaa tietyissä kunnissa ravintolayrittäjälle todella kovaa riskiä.”

“Mutta koko lakiesityksen yllättävin juttu on, että tilausravintoloille, jotka eivät ole avoinna yleisölle, oltaisiin sallimassa asiakkaiden omat alkoholijuomat. Voi siis olla kaksi täsmälleen samanlaista ravintolaa, mutta toinen tekee päätöksen, että se ei ole yleisölle avoin. Silloin siellä ei tarvitse noudattaa alkoholilakia eikä valvontaa ole! Mikä alkoholipoliittinen peruste tälle on? Miksi lainsäätäjä haluaa suosia toimintaa, jossa verot jäävät Viroon, ja jossa alaikäiset voivat nauttia alkoholia vaikka vuorokauden ympäri? On täysin mahdotonta ymmärtää, että se tultaisiin sallimaan”, Lappi jyrähtää.

Viimeinen hetki kääntää Suomen kurssi

Vaikka viime vuosina haastavia aikoja on koettu alalla kuin alalla, Lappi on luottavainen Suomen tulevaisuuden näkymiin. Hän painottaa kuitenkin, että poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan nyt rohkeutta, jotta kurssi muuttuu. “Ehkä meiltä suomalaisilta on vähän hävinnyt yhteinen sävel, joka aikaisemmin oli vahvuutemme. Meidän hyvinvointivaltio on uhanalaisena. Suurin osa ihmisistä ei tajua sitä, että kun työmarkkinoiltamme poistuu enemmän ihmisiä kun sinne tulee, meidän järjestelmämme ei kestä tätä nykyistä kustannusten tasoa”, hän huomauttaa.

Esimerkkinä Lappi ottaa kasvavan työttömien ja syrjäytyneiden määrän samalla, kun pääkaupunkiseudulla on kaikkien aikojen suurin työvoimapula ravintola-alalla. “Uudellamaalla on tällä hetkellä noin 4000 työtöntä ravintola-alan ammattilaista, jotka eivät halua tulla meille töihin. Me emme voi valitettavasti pitää yllä tällaisia järjestelmiä, joissa sosiaaliturva on sellaisella tasolla, että ihminen voi sanoa jäävänsä mieluummin kotiin.”

Lapin resepti parempaan tulevaisuuden Suomeen on yksinkertainen. “Paasikivi sanoi, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku, ja sitä me emme ole nyt tekemässä. Meidän tulee jokaisen ottaa enemmän vastuuta Suomesta.”

Kuvat: Timo Niemi ja Akifoto