30 vuotta Sinebrychoffin asiakkaana Turussa
22.08.2018 | Teksti: Timo Mikkola
Ravintoloitsija Ilkka Joukanen solmi ensimmäisen sopimuksensa Sinebrychoffin kanssa 30 vuotta sitten kesällä. Olutravintola Mallaskukko ja ravintolalaiva Cindy ovat yhä turkulaisia maamerkkejä. Joukasen mukaan pitkäkestoisessa asiakassuhteessa – on se sitten panimon ja ravintoloitsijan tai kuluttajan ja ravintolan välillä – tärkeintä ovat laatu ja luottamus.
Joukanen (kuvassa ylhäällä) kertoo olleensa ravintola-alalla käytännössä koko ikänsä, jo pienenä poikana ruoanlaitto kiinnosti. Siljan Fennialla 1973 aloittanut Ilkka hakeutui Maarianhaminan Arkipelag-hotellin ravintolaan, missä toimi ensin ”nissenä” ja sitten tarjoilijana.
”Tarjoilijan palkka oli melkein kymmenkertainen apupojan palkkaan verrattuna, eli se oli iso juttu. Koko armeija-ajankin sain käydä Arkipelagissa töissä”, Ilkka muistelee.
Joukanen valmistui Haaga-instituutin hotelli- ja ravintolakoulusta restonomiksi 1979 ja sitä ennen ehti olla myös Hotelli Ruissalon palveluksessa. Valmistumisensa jälkeen mies meni ensin Marina Palacen hovimestariksi, mutta pian Turun Hamburger Börs kutsui.
Ilkka aloitti 1980 Börsin myynninedistäjänä, eteni nopeasti myyntipäälliköksi ja aloitti 1986 hotellinjohtajana. Vaikka Börs oli maan ykköspaikkoja, jossa viihtyivät niin poliitikot kuin julkkiksetkin, veri veti yrittämään ja kokeilemaan omia siipiä. 1988 aukesi mahdollisuus pitää omaa hotellia tuoreessa Länsikeskuksen hotellikiinteistössä. Hotelli oli jo nimetty Nukkumatiksi.
”Kun Nukkumatin kanssa aloiteltiin, oli vielä hyvä vuosi, halpaa ulkomaista korkoa. Sitten alkoi lama, devalvoitiin ja velkaa tulikin yhtäkkiä roimasti lisää. Liikevaihto jopa puolittui, kunnes viimein lähti nousuun”, Ilkka muistelee.
2000-luvun alussa Joukanen luopui Nukkumatti-hotellista, vuokra olisi noussut sietämättömäksi.
”Luin Turun Sanomia vuonna 2004 ja siinä sanottiin, että Sedu Koskinen on ostanut yökerhoja ja ravintoloita Turusta, mm. Mallaskukon. Ravintola ei kuitenkaan sopinut Sedun profiiliin ja sovimme heti, että minä ostan sen”, Ilkka kertoo.
Joukasella oli siihen aikaan myös espanjalaistyylinen Tomate-ravintola, jonka hän myi muutaman vuoden jälkeen.
”Ravintolabisnes ei vuosikymmenten aikana ole merkittävästi muuttunut. Tärkeintä on laatu ja se, että asiakas saa mitä haluaa, tuotteen pitää vastata odotuksia. Feikkaamalla ei pärjää. Isoja muutoksia ovat olleet sosiaalisen median merkitys markkinoinnissa ja kuluttajien viidakkorumpuna sekä sähköiset varausjärjestelmät”, Joukanen sanoo.
Sinebrychoffin kanssa yhteisiä vuosia on kertynyt 30. Ensimmäinen sopimus tehtiin 1.7. 1988.
”Yhteistyötä tehdään aina ihmisten kanssa ja henkilösuhteet ovat olleet tietysti avainasemassa. Luottamusta on ollut puolin toisin ja olen saanut Sinebrychoffilta myös apua tiukoissa tilanteissa. Arvostan pitkiä suhteita, pikavoitoilla ei pitkälle pötkitä. Lisäksi juomavalikoima on hyvä ja laaja”, Ilkka sanoo.
Vaimonsa Gitten kanssa omistamansa Restile Oy:n ravintoloista huolehtimisen lisäksi Ilkan pitävät liikkeellä lentoharrastus ja viinitilamatkailu, hän järjestää pienryhmämatkoja Euroopan viinitiloille ja toimii itse oppaana.
Ilkka Joukanen kertoo, että hänellä ei ravintolalaiva Cindyn ja Mallaskukko-olutravintolan lisäksi ole tällä hetkellä uusia hankkeita suunnitteilla. ”Koskaan ei kuitenkaan saa sanoa ei koskaan…”, hän sanoo.
https://www.cindy.fi/
http://www.mallaskukko.fi/
