Alkoholilaki muuttui, mutta muuttuiko elämä?

07.03.2018 | Teksti: Jaakko Tapaninen

”Se, mitä ennakkoon maalailtiin, oli paljon melua tyhjästä”, sanoo K-Supermarket Raisio Centerin kauppias Timo Könttä, kun häneltä kysytään uuden alkoholilain vaikutuksista elämään vähittäiskaupassa. ”Tämä on lähtenyt liikkeelle niin kuin kaupan päässä odotettiin. Lonkero on kiinnostanut ja jonkin verran erikoisoluet. Ready to drink -juomien kysyntä ei ole räjähtänyt.”

Samansuuntainen on myös S-Ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun (alimmassa kuvassa)  kokemus. ”Ei tässä ole juuri muutoksia tapahtunut. Näiden vahvempien oluiden osuus on 5 % myynnistä ja se keskittyy pienpanimoiden tuotteisiin ja erikoisoluihin.”

Yhdentekevä uusi laki ei silti herrojen mielestä ole. Tärkeintä siinä on se, mistä lain valmisteluvaiheessa ja julkisessa keskustelussa ei juuri puhuttu: maku. Eivät ihmiset prosentteja osta, vaan makuja ja silloin alkoholin määrä on yksi, mutta ei suinkaan ainoa kokonaisuuteen vaikuttava asia. Eri oluet ovat parhaimmillaan eri vahvuisina.

”Nyt me saadaan niitä aitoja makuja”, iloitsee Könttä (keskimmäisessä kuvassa). ”Enää ei tarvitse pakolla lantrata 4, 7 %:iin, jos panimomestari on sitä mieltä, että juuri tämä olut on parhaimmillaan 4,8 %:isena. Tuo vanha raja oli teennäinen.”

Alarotu on niin ikään tyytyväinen. ”Pikkuhiljaa Suomessa syntyy sellaista olutkulttuurin muutosta, että maistellaan oluita tölkki kerrallaan. S-ryhmän tavoite on, että valikoimamme kasvaa selvästi, erityisesti pienpanimojen oluissa ja tällaisissa korkeamman hintaryhmän erikoisuuksissa. Massamyynti pysyy edelleen keskioluen vahvuisissa oluissa, siitä verotus pitää huolen.”

Eniten uusi laki on vaikuttanut lonkeron kauppaan. Alarodun mukaan S-ryhmän lonkeron myynnistä puolet on nyt vahvempaa laatua. Köntän mielestä kyse ei kuitenkaan ole vain laista, vaan myös sen uutisoinnista. ”Vuoden ensimmäisen viikon yllätys oli, että julkinen sana mainosti lonkeroa niin hurjasti. Eduskuntakeskustelu, lehdet ja telkkari olivat suurin mainoskampanja lonkeron eteen koskaan. Ihmiset pyörivät hyllyjen välissä katsomassa, että mikä on tämä juoma, josta koko maa kuulemma menee sekaisin”, naureskelee Könttä.

Entä mitä muuta alkoholilakikeskustelusta voi oppia kuin, että joskus sellainen käy mainoksesta? ”Minusta opetus oli taas kerran se, että näissä keskusteluissa saisi kaikilla olla enemmän ymmärrystä toisiaan kohtaan”, sanoo Alarotu. ”Kaikkien mielipiteitä pitää kunnioittaa.  Kaupan arviot, siitä mitä lain muutoksesta seuraa, olivat maltillisia, ja tämän hetken kokemus on, että niin se sitten meni.”

Sinebrychoffilla uskotaan, että kuluttajille alkoholilain muutos tulee näkymään viiveellä vuoden 2018 aikana. Kun mennään kohti kesää, valikoimat luonnollisesti monipuolistuvat niin vahvempien kuin mietojenkin tuotteiden myynnissä.

”Tulevat vuodet näyttävät miten kuluttajien ostotottumukset tulevat muuttumaan ja siten myös, mitkä uutuudet löytävät tiensä kuluttajien käyttötottumuksiin. Arviomme on että vahvemmat oluet tulevat olemaan noin 5 – 10% oluen kokonaismyynnissä riippuen kaupparyhmittymän omasta strategiastaan. Olemme kaupan kanssa samaa mieltä, että kuluttajat eivät valitse prosenttien mukaan, vaan ostopäätöstä ohjaavat tuotemerkki, maku ja hinta-laatusuhde”, kertoo Sinebrychoffin Off Trade –kanavajohtaja Henri Tahvanainen.

”Tärkeää on palvella kuluttajia yhteistyössä kaupan kanssa, valikoimayhteistyössä, kampanjoinneissa sekä kestävän kuluttajalähtöisen tarjonnan kehittämisessä. Määrällisesti isot valikoimat voivat toimia myös kuluttajien ostotarpeita vastaan, joten tuoteryhmien johtamista kuluttajatutkimusten ja siten kuluttajien toiveiden pohjalta on kehitettävä edelleen.  Sinebrychoff on ollut ja tulee olemaan edelläkävijä kuluttajalähtöisissä panimotuotteissa, Suomen perinteikkäämpänä panimona haluamme kehittää suomalaista olutkulttuuria”, Tahvanainen sanoo.

Teksti: Jaakko Tapaninen
Kuvat: Keskon ja S-ryhmä arkisto, otsikkokuva Akifoto