Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio: ”Suomi on pian palvelun Albania”

11.11.2013 | Teksti:

Antti_Raunio_korjattu

Miten suomalaisella ravintola-alalla menee?
Huonosti. Neljään asti auki olevilta ravintoloilta ollaan viemässä viimeinen tunti pois. Suomessa riittää vanhaa hyvää aikaa haikailevaa porukkaa, jonka mielessä yökerhot menivät ennen paljon aikaisemmin kiinni kuin nykyään.
Viisikymppisten muisti pätkii. Kaivohuone oli 1960-luvulla auki aamuneljään, samoin Hesperian yökerho 1970-luvulla.
Harva kuitenkaan muistaa, että kaupat menivät kiinni kuudelta ja tarjoilu lopetettiin kymmeneltä.
Kuka haluaa, että yhteiskunta palautetaan 1970-luvulle?

Miltä tulevaisuus näyttää?
Huolestuttavalta. Korkea verotus korkeisiin asumiskustannuksiin yhdistettynä on vajottanut suomalaisten ostovoiman Albanian tasolle.
Nyt on aiheellista kysyä, haluaako Suomi tosiaan olla kymmenen vuoden päästä Euroopan Albania, vai haluammeko olla mukana palveluiden kehittämisessä? Jos haluamme olla mukana, on tehtävä muutoksia.

Mitä on alan muutosten takana?
Suomalaisella alkoholipolitiikalla on pitkä historia, mutta lähihistoria valaisee paljon. Suomen liittyessä EU:hun saimme 10 vuoden siirtymäajan alkoholiveron pudottamiseen. Alkoholiveroa oli tarkoitus laskea lähemmäs muita EU-maita.
Hallitus toisensa jälkeen jätti alennuksen tekemättä, kunnes vuonna 2004 veroa laskettiin kertarysäyksellä. Sen seurauksena kansa hullaantui eurokossusta. Etkojen lisäännyttyä ravintoihin tultiin entistä myöhemmin, ja vuonna 2006 kansa joi enemmän kuin koskaan.
Happy Hour -kiellolla onnistuttiin viemään ravintoloilta viimeinen kilpailuvaltti verovapaata Viron-tuontia ja kotisohvaa vastaan, vaikka ravintolassa ihminen nautiskelee alkoholinsa turvallisimmassa ympäristössä.
Ehkä järkevää alkoholipolitiikkaa pitäisi kutsua Kampanjaksi kotirauhan puolesta?

Miten verotuksella voidaan parantaa ravintola-alan kehitystä?
Ravintola-ala tarvitsee alv:n alennuksen ensi vuoden alusta! Aloittaessani 20 prosenttia kulutuksesta tapahtui ravintoloissa.
Nyt olemme alle kymmenessä prosentissa ja alalta on kadonnut 10 000 työpaikkaa.

Millaisia toimenpiteitä ravintola-ala tarvitsee kehittyäkseen?
Suomessa on terveyspolitiikka ja holhouspolitiikka, mutta nyt tarvitaan alkoholipolitiikkaa!
Ehdotan seuraavaa: Ravintoloiden aukioloaikoihin ei kosketa. Alkoholiveroa lasketaan asteittain kymmenen vuoden aikana tähtäimessä Euroopan keskitaso. Anniskelun alv lasketaan ruoan tasolle.

Millaisia elämyksiä ravintola-ala parhaimmillaan tarjoaa?
Paras ravintolaelämys on sellainen, jonka aikana kohtaa paljon erilaisia ihmisiä. Tämän vuoksi uskon isojen yökerhojen vetovoimaan myös tulevaisuudessa.
Ihmisten kohtaaminen on meidän palvelumme, ja toivon mukaan myös henkilökuntamme pystyy tarjoamaan elämyksiä.

UNELMA-ASIAKAS:

  • Kaikkein paras asiakas on korkeakoulusta valmistunut, kovalla pariutumisvietillä siunattu nuori mies tai nainen.
  • Hän on juuri saanut ensimmäisen vakituisen työpaikan, nauttii kuukausipalkkaa ja asuu opiskelijaboksissa. Hänellä ei ole lasta eikä vaimoa tai miestä.
  • Elämän absurdiuteen kuuluu, että sitten kun me onnistumme järjestämään hänelle ­avioliittoon johtavan tapaamisen jossain yökerhoistamme, hänen syntyvä lapsensa vie meiltä asiakkaan.

ALKOHOLI:

  • Alkoholi rentouttaa ja tekee meistä hieman avoimempia. Kolmen lasillisen jälkeen suomalainen on jo aika avoin.
  • Kolme lasia on passeli taso. Olisin kamalan tyytyväinen, jos asiakas joisi kolme annosta illassa, koska keskimääräinen ostos on kaksi ja puoli drinkkiä.
  • Ravintolat voisivat pienentää annoskokoa neljästä kolmeen senttiin. Kolmen sentin kansainvälinen standardi vähentää konkreettisesti juomista.
  • Itse juon usein ulkona käydessäni kossusoodani kahdella sentillä.
Avainsanat: ,