Keventämällä sääntelyä ja laskemalla veroja toisimme lisää työpaikkoja Suomeen

11.12.2015 | Teksti: Sinebrychoffin viestintä

Alkoholipolitiikka herättää intohimoja Suomessa. Varsinkin tällä hetkellä, sillä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan alkoholilain kokonaisuudistusta. Vuoden 2016 alkupuolella ministeriön ehdotus lähtee lausuntokierrokselle, ja touko-kesäkuussa eduskunta saanee paketin päätettäväkseen. Uuden lain pitäisi astua voimaan vuoden 2017 alusta.

Verotus on kestoaihe – otetaan oppia Tanskasta

Uudistuksessa ei oteta kantaa verotukseen, joka kuitenkin on kestoaihe alkoholipolitiikassa. Tanskassa alkoholin veroalennukset ovat olleet osa kasvusuunnitelmaa, Suomen tulisi ottaa mallia Tanskan verotuksesta.

Tanskassa laskettiin olutveroa 15 % rajakaupan hillitsemiseksi kesällä 2013. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 Tanskan kotimaan olutmyynnit kasvoivat 3 %. Suomen olutmarkkinassa 3 % kasvu tarkoittaisi 12,5 miljoonan litran lisäystä kotimaanmyyntiin vuodessa. Suomessa oluttuotanto on kymmenessä vuodessa vähentynyt 55 miljoonaa litraa. Samaan aikaan oluen tuotanto Virossa on kasvanut 57 miljoonaa litraa.

Rajakaupan vähentämiseksi ja kotimarkkinan kasvattamiseksi tulisi Suomen olutveroa laskea maltillisesti 15 % kerrallaan.

Lue argumenttimme, mitkä muutokset edistäisivät kotimaista teollisuutta ja työllisyyttä. Voimme yhdessä vaikuttaa siihen, että nämä argumentit otettaisiin huomioon tulevassa alkoholilaissa.

Nykyinen kahden kuukauden tarjouskampanjaan sitova laki on siirtänyt kulutuksen 24-packiin eli niin sanottuun salkkuun. Käytännössä salkkuja myydään tarjoushinnoilla ympäri vuoden. Laki on myös käytännössä hävittänyt happy hourit, joilla anniskelupaikat ovat voineet vilkastuttaa alkuiltojaan.

Nykyisen lain mukaan myös yksittäinen pullo tai tölkki pitää voida ostaa yhtä halvalla, kuin sen hinta on halvimmassa monipakkauksessa. Tämän takia monipakkauksia revitään auki ja yksittäisen pullon tai tölkin saa entistä edullisemmin. Lain tarkoitus, monipakkausten hinnan nostaminen, ei siis ole toteutunut, ja epäonnistunut pykälä tulisi poistaa.

Mainonnalla luodaan tuotteelle lisäarvoa ja erottaudutaan kilpailevista tuotteista – ilman mainontaa kilpaillaan vain hinnalla. Suomalaiset brändit tarvitsevat saman keinovalikoiman kuin niiden kansainväliset kilpailijat.

Haluamme kuluttajien nauttivan tuotteita vastuullisesti ja kohtuudella. Alkoholijuomien näkyvyyden estäminen ei edistä vastuullisemman juomakulttuurin kehittymistä.

Suomessa tapahtuva valmistus ja suomalaiset tuotemerkit ovat paras tae vastuullisesta liiketoiminnasta. Täällä valmistusta ja markkinointiviestintää valvotaan ja panimot tekevät aktiivista yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Mainontapykälää (33 §) tulee kohtuullistaa, ja esimerkiksi jakeluautoihin liittyvät rajoitukset sekä somiaalisen median käytön kiristykset poistaa.

Panimoala työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti runsaat 26 000 henkilöä. Luku on laskenut viime vuosina pitkälti alkoholiveropolitiikan vuoksi. Korkeat verot koskevat myös virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä.

Veropolitiikkaa perustellaan alkoholin hintapisteen nostamisella, jonka on toivottu laskevan kokonaiskulutusta ja siten lisäävän hyvinvointia. Paras perusta henkilön ja hänen perheensä hyvinvoinnille on työllisyys.

Suomen ja Viron välisen kohtuuttoman suuren veroeron takia on matkustajatuonti kasvanut koko ajan. Tämän takia panimo- ja ravintola-alan kotimaiset työpaikat ovat vaarantuneet ja veroja jää Suomessa saamatta noin 300 miljoonaa euroa per vuosi.

Keskioluen myynnin siirtäminen Alkoon olisi kuolinisku monelle pienemmälle kaupalle ja sitä myötä työpaikoille. Tuhat pienkauppaa joutuisi lakkautusuhan alle, ja kaksi tuhatta työpaikkaa olisi vaarassa. Alkon myynti kasvaisi jopa 70 %.

Matkustajatuonti – erityisesti Virosta – muuttuisi entistäkin houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Se lisääntyisi jopa kolmanneksella. Tällä hetkellä yli 60 % tuoduista oluista on ulkomaisia ja matkustajatuonnin määrä on kaksinkertainen anniskelupaikoissa nautittaviin verrattuna.

Vaikka alkoholin kokonaiskulutus laskisi, juominen kohdistuisi väkevämpiin. Ruotsissa keskiolutta saa vain Systembolagetista, ja siellä juotava olut on nyt vahvuudeltaan keskimäärin 5,5 til-%. Suomessa nautittava olut on vahvuudeltaan keskimäärin 4,6 til-%. Sen sijaan valtion saama verohyöty laskisi noin 130 miljoonaa euroa.