Pekka Tiainen toivoo tasavertaista verokohtelua juomaryhmille.
20.10.2014 | Teksti: Heikki Kähkönen
Suomenlinnassa asunut kauppias Nikolai Sinebrychoff sai Helsingin kaupungilta luvan rakentaa panimon ja yksinoikeuden valmistaa ja myydä olutta 13. lokakuuta 1819. Sinebrychoffin panimo toimi Hietalahdessa 1820-luvun lopulta vuoteen 1992, jolloin oluen ja virvoitusjuomien valmistus siirtyi moderniin juomatehtaaseen Keravalle.
Sinebrychoff on Suomen neljänneksi vanhin toimiva yritys ja Pohjoismaiden vanhin panimoyhtiö. Toimitusjohtaja Pekka Tiainen on 13. henkilö yhtiön peräsimessä.
”Pitkä historia tuo toimintaamme arvokkuutta. Sinebrychoff on perustamisestaan lähtien ollut kansainvälinen suomalainen, joka on lähellä kuluttajaa, asiakkaita ja yhteiskuntaa. Yhtiö on ollut sarallaan edelläkävijä ja uudistaja. Historia ja perinne luovat pohjaa tulevaisuudelle”, Tiainen pohtii.
Sinebrychoff on yhtiönä kokenut niin yhteiskunnan kuin juomanvalmistuksen ilot ja surut. Mukaan on mahtunut liberaalin alkoholipolitiikan kausia, jotka ovat luoneet yritykselle vaurautta ja parantaneet tuotteita ja alan osaamista. Varjopuolina ovat olleet kieltolaki sekä sodat, taloudelliset taantumat ja jopa katovuodet.
Olut on Sinebrychoffin sydän
Pekka Tiainen katsoo rohkeasti tulevaisuuteen. Suomi on muuttunut viime vuosikymmeninä hurjasti, ja muutos on vain kiihtynyt 2000-luvulla.
”Juomakulttuuri muuttuu vahvasti ennakkoluulottomien nuorten ansiosta. Yhteenkuuluvuuden ja läsnäolon tarpeet korostuvat nykyistä enemmän. Sinebrychoff haluaa olla aidosti mukana juomien eri käyttötilanteissa – miljoonissa sosiaalisissa hetkissä, joihin kuluttajat ostavat tuotteitamme.”
Sinebrychoff on panimo- ja virvoitusjuoma-alan markkinajohtaja. Toimitusjohtaja tähdentää, että olut on yhtiön ydin. Se on suurin tuoteryhmä, ja Sinebrychoff haluaa vaalia suomalaista olutkulttuuria. Siihen antavat tukensa emoyhtiö Carlsbergin lähes 170-vuotiset perinteet ja valtava osaaminen.
Olutmaailma on Tiaisen mielestä koko juomasektorin monimuotoisin toimiala. Se on paljon laaja-alaisempi kuin minkään muun juomatuotteen. Ei ole sattumaa, että olutkeskustelu ja mielikuvat Suomessa yhdistetään usein Sinebrychoffiin ja sen tuotteisiin. Olut on koko Sinebrychoffin sydän.
”Suomalainen olutkulttuuri on rikastunut valtavasti 2000-luvulla. Sinebrychoff on tuonut 20:n viime vuoden aikana paljon uusia innovaatioita oluttuoteryhmään ja nostanut aktiivisesti esille mm. oluen ja ruoan liittoa.”
Olut puhuttaa hyvässä ja pahassa
Olut puhuttaa tällä hetkellä niin hyvässä kuin pahassa. Sen valmistajien ja myyjien piikkiin laitetaan aiheettomasti alkoholin liikakäytöstä aiheutuvia ongelmia. Juomanvalmistaja Sinebrychoff tuntee vastuunsa tuotteistaan ja niiden käyttäjistä.
”Me emme halua, että ihmiset joisivat mahdollisimman paljon kerralla. Meille on tärkeää, että valitessaan meidän tuotteemme kuluttajat pohtisivat ja kokisivat aidosti käyttötilanteet, joihin ne ovat sopivia.”
Pekka Tiainen on huolissaan suomalaisen ravintolaelämän vaikeuksista, jotka ovat nousseet esille käsiin räjähtäneen Viron-viinarallin myötä. Panimoyhtiö on saanut sen vaikutuksista arvokasta palautetta asiakkailtaan. Sinebrychoffilla on yhdessä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa iso rooli juomakulttuurin viemisessä oikeaan suuntaan.
”Me juomanvalmistajana pyrimme tuomaan markkinoille sellaisia tuotteita ja löytämään yhdessä asiakkaiden kanssaan ratkaisuja, jotka tukevat kohtuukäyttöä. Tuotekehityksessä suuri kiitos kuuluu myös asiakkaillemme. Heillä on tietoa ja näkemystä kuluttajien makutottumuksista ja trendeistä”, Pekka Tiainen sanoo.
Verot karkaavat tulonsiirtoina etelänaapuriin
Pekka Tiainen toivoo valtiolta tasavertaista kohtelua eri juomaryhmille. Alkoholijuomien kulutus on siirtynyt yhä vahvemmin väkevistä juomista kohti mietoja. Silti valtiovalta kohtelee eri tuoteryhmiä epätasaisesti.
Jatkuvat verojen – erityisesti oluen valmisteverojen – korotukset ovat ajaneet suomalaiset kuluttajat hamstraamaan juomia Virosta ja Suomenlahden laivoilta, jolloin verot karkaavat tulonsiirtoina etelänaapuriin.
”Jos Suomi olisi saari ja rajat kiinni, hintojen korotukset, korkea verotus ja saatavuuden rajoitukset saattaisivat toimia. Tehdyt veroratkaisut eivät vain sovi nykyiseen markkinaympäristöön”, Tiainen muistuttaa.
”Noin 30 % kuluttajista näkee hinnan tärkeänä valintaperusteena. Jos saisimme veroeroa Viroon kavennetuksi, markkinat toimisivat paremmin. Sen myötä ravintoloillakin olisi parempi mahdollisuus menestyä.”